Monet kärsivät nykyään stressistä ja arjen tempo on nopeampaa kuin koskaan. Media tarjoaa ratkaisuja elämänhallintaan ja erilaisia vinkkejä vähentää stressiä. Musiikki on varmasti yksi käytetyimmistä tavoista vähentää stressiä ympäri maailmaa ja tuoda piristystä arjen keskelle. Se ei ole uusi tapa, sillä jo alkukantaiset kansat käyttivät musiikkia stressaavissa tilanteissa.

Meillä kaikilla on tietysti oma musiikkimakumme, mutta joskus kannattaa kokeilla jotain uutta, jos stressi vaivaa. Instrumentaalimusiikki ei ole kovin suosittua valtamediassa, mutta siihen hurahtaneet vannovat sen nimeen. Tyyli antaa kuulijalle luvan ajatella omiaan ja kokea musiikkia ihan eri tavalla kuin kappale, jossa on teksti ja valmis tarina. Monet kuvataiteilijat ja kirjoittajat soittavat taustalla instrumentaalimusiikkia juuri tästä syystä – sen tarina ei sotke heidän luomaansa teosta. Popmusiikissa instrumentaalikappaleita käytetään vähän, mutta taas koko ajan suositummaksi tulevassa elektronisessa musiikissa saattaa olla kokonaisia levyjä tai useita kappaleita, joissa ei ole sanoja ollenkaan.

Elektroninen musiikki

Elektroniselle musiikille tyypillistä on vahva rytmi ja se, että sitä soitetaan usein kovaa, varsinkin nopeita kappaleita. Elektroniseksi musiikiksi kutsutaan genreä, jota ei ole tehty perinteisin instrumentein, vaan tietokoneella. Suomessa elektronista musiikkia sanotaankin usein konemusiikiksi. Sitä tuotetaan myös syntetisaattoreilla, samplereilla ja rumpukoneilla. Mitä nykyään kutsutaan elektroniseksi musiikiksi, on ollut olemassa vasta noin 30 vuotta.

Elektroninen musiikki antaa tekijälle paljon vapautta. Bändi tarvitsee aina toimiakseen useamman henkilön, kun taas tätä musiikkityyliä voi tehdä ja tuottaa ihan itsekseen. Tekijöille on myös yleistä se, että heitä kiinnostaa tulevaisuus ja uudet asiat menneisyyttä enemmän. Tätä genreä pidetään usein kovatempoisena, mutta välillä se onkin juuri rentouttavaa. Ei ehdi ajatella kauppalistoja tai työpaikan juttuja. Elektronisen musiikin festivaaleilla musiikkia saatetaan soittaa ilman pieniäkään taukoja tunteja, jos ei jopa vuorokausia putkeen. Ihmiset ovat väsyneitä ja onnellisia – sekä henkisesti rentoutuneita! He ovat karanneet arjesta pariksi päiväksi.

Klassinen musiikki

Klassista musiikkia voi käyttää myös hyvinvoinnin parantamiseen. Tutkimuksien perusteella rentouttavana musiikkina pidetään usein musiikkia, jossa syke ja vireystaso laskevat. Siinä olisi hyvä olla hidas tempo, pehmeyttä ja selkeyttä, mutta sen pitää kuitenkin olla kuulijalle mieluisaa ja usein tuttua. Tämä seikka heti tekee sen, että kaikki rauhallinen ja hidastempoinen musiikki ei ole kaikille rentouttavaa, jos se ei ole kyseille henkilölle miellyttävää.

Tutkimuksissa kuitenkin klassinen musiikki pärjäsi hyvin samoin kuin kuulijalle tuttu mieluisa musiikki. Suosittuja klassisia säveltäjiä rentoutumiseen ja virkistymiseen ovat: Chopin, Beethoven, Schumann ja Mozart. Bachin musiikkikin saattaa rauhoittaa selkeydessään monia.

Alkuperäiskansojen musiikki

Alkuperäiskansat ovat tehneet ja säveltäneet musiikkia moniin eri tarpeisiin. Heiltä löytyy musiikkia juhlaan, tulevaan taisteluun ja tietysti rentoutumiseen. Amerikan alkuperäiskansa tuottaa todella kaunista ja rentouttavaa huilumusiikkia, joka on taidokasta ja kaunista sekä vie ajatukset taatusti pois arjesta. Toisella puolella maapalloa Tiibetissä tehdään musiikkia, jonka on tarkoitus parantaa, rentouttaa ja vähentää stressiä. Musiikki on eksoottista suomalaiseen korvaan ja rauhoittaa taatusti. On tosin hyvä muistaa, että matkailukuumeiluun taipuvaisille eksoottinen musiikki saattaa laukaista kaukokaipuun.

Panhuilumusiikki

Panhuilu on valtavan vanha soitin, jossa on kymmenen tai enemmän suljettua huilua vierekkäin. Juuri se, että huilut ovat suljettuja verrattuna esimerkiksi avoimiin urkuihin tekee sen, että ääni kiertää huilun kaksi kertaa ja saa aikaan panhuilun omalaatuisen äänen. Suomen tunnetuin soittaja lienee Stefan Stanciu. Hän soittaa kauniita rauhoittavia melodioita huilullaan ja valitsee kauniita sävellyksiä, joihin panhuilu sopii täydellisesti.

David Doring on myös erittäin lahjakas ja suosittu panhuilun soittaja. Hänen musiikkinsa voi rentouttaa vähän eri tavalla, sillä tämä artisti soittaa hyvin tunnettuja kappaleita instrumentillaan. Taiturin tunnettuja kappaleita ovat Amazing Grace ja Halleluja.

Jazz-instrumentaalimusiikki

Jos klassinen musiikki tuntuu liian vieraalta, on sen parissa ehkä vaikea rentoutua. Jazz-muusikoiden joukosta löytyy taitureita, jotka soittavat ihanan rennosti. Smooth jazz -genre on saanut vaikutteita tietysti jazzista, rockista ja popista. Klassikkosoittajat, kuten Kenny G, Ramsey Lewis, Dave Koz ja Spyro Gyra ovat levyttäneet suosittuja instrumentaalilevyjä. Sen sijaan Norah Jonesin ihanan pehmeistä kappaleista on tehty myös instrumentaaliversioita.

Smooth Jazz on pehmeätempoista ja melodiaa soitetaan usein saksofonilla, pianolla tai kitaralla. Jos etsii albumia, jolla on taatusti rentouttavaa instrumentaalimusiikkia, saksofonisti Kenny G on tehnyt 10 smooth jazziin keskittynyttä levyä.

Huilumusiikki

Huilu on todella rentouttavan kuuloinen instrumentti. Kaunis klassinen huilumusiikki on virkistävää, mutta huilumusiikkiakin on todella monenlaista. Pelkästään YouTubesta löytyy mm. alkuperäiskansojen soittamaa huilumusiikkia, irlantilaista kelttihuilumusiikkia ja intialaista huilumusiikkia. Sopivaa tyylisuuntausta valitessa on hyvä muistaa, että alalajit voivat olla hyvin erilaisia ja niitä kannattaa kuunnella rohkeasti.

Kelttimusiikiksi voidaan kutsua myös mitä tahansa musiikkia, jota soittaa keltti. Irlantilainen huilumusiikki vie kuuntelijan lähes välittömästi luontoon. Se kuulostaa puhtaalta, taidokkaalta ja kauniilta. Jo luonnon ajatteleminen tuo monelle suomalaiselle heti rentoutumisen tunteen, joten se voi vaikuttaa hyvinkin nopeasti.

Privacy Policy