Musiikkia kuunnellaan hyvin erilaisissa tilanteissa – autossa ajaessa, urheillessa, töitä tehdessä, siivotessa tai fiilistellessä. Myös se, minkälaista musiikkia kuunnellaan, vaihtelee joillakin ihmisillä suurestikin sen mukaan, mitä ollaan tekemässä. Eri tilanteissa ihminen saattaa nauttia hyvinkin erilaisesta musiikista, mikä voi toisinaan tuntua yllättävältä. Raskas rock saattaa olla vaihtoehto, joka siivittää parempaan urheilusuoritukseen, kun taas keskittymistä vaativa tilanne saattaa vaatia esimerkiksi kevyempää poppia.
Toiset kaipaavat musiikkia vain taustameluksi viemään ajatuksia muualle tai poistamaan korvien soimista. Jotkut taas väittävät, että taustaääni auttaa keskittymään paljon paremmin. Yhtä lailla musiikki saattaa myös häiritä keskittymistä, mikäli huomio kiinnittyy siihen liikaa. Jos se esimerkiksi sisältää tuttuja sanoja, joihin kuuntelijan korva tarttuu tämän tästä, taustamelodian kuuntelu väkisin hajottaa huomiota ja haittaa työskentelyä. Jotkut taas kokevat hiljaisuuden häiritseväksi, joten liika hiljaisuuskin voi haitata keskittymistä.
Musiikin vaikutuksesta keskittymiseen on tehty myös paljon tutkimuksia, mutta saadut tulokset ovat olleet keskenään hyvin ristiriitaisia. Jos ei ole aiemmin kuunnellut musiikkia vaativaa työtä tehdessä, kannattaa tutkia asiaa rauhallisesti. Mikäli taustaääni ei sovellu omaan työskentelytyyliin, voi lopputulos olla odotettua heikompi.
Musiikki sulkee pois muut äänet ympäriltä
Meillä on työskennellessämme usein ympärillämme tekijöitä, jotka kilpailevat huomiostamme. Musiikki auttaa sulkemaan ympäriltä ylimääräiset äänet ja taustahälyn. Siten se voi mahdollistaa joillekin täydellisen keskittymisen myös työskennellessä sellaisissa ympäristöissä, joissa on paljon taustamelua. Erityisesti muiden ihmisten puhe häiritsee helposti omaa työskentelyä, jonka aikana kuulokkeista soiva musiikki voi olla iso apu työhön keskittymisessä.
Ympäriltä kuuluvien äänien ei edes tarvitse olla erityisen kovia tai muuten häiritseviä ja silti ne voidaan kokea häiritsevinä tilanteessa, joka vaatii suurta keskittymistä. Esimerkiksi avokonttorissa työskennellessä saattaa hyvin harmittomatkin, tavalliset äänet toistuessaan alkaa ärsyttää, kun työskennellään haastavan asian parissa, jos se ei välttämättä ole erityisen mieluinen. Musiikki paitsi neutralisoi ympäriltä tulevia ylimääräisiä ääniä, myös aiheuttaa mielihyvän tunteita ja siten se voi auttaa keskittymään sekä selviytymään tehtävästä paremmin. Se voi parantaa työsuoritusta ja lisätä luovuutta vaativien tehtävien parissa.
Hyvä musiikki nostattaa mielialaa
Hyvä musiikki nostattaa mielihyvän tunteita, mikä taas vaikuttaa tunteisiin, muistiin ja oppimiseen positiivisesti. Musiikin kuuntelusta voi ollakin hyötyä myös oppimistilanteissa. Kaiken kaikkiaan se vaikuttaa mielialaan ja pahimmassa tapauksessa taustamelodia voi vaikuttaa tehtävän suorittamiseen tai oppimiseen myös heikentävästi. Surullinen musiikki esimerkiksi voi lisätä melankolian tuntemuksia, mikä harvoin edistää haastavista tilanteista selviämistä tai strategisia päätöksiä tehdessä. Musiikkityyleistä ja niiden vaikutuksesta ihmisen mielialaan ei kannata tehdä liian jyrkkiä johtopäätöksiä, sillä ihmiset kokevat musiikin eri tavoin.
Parasta musiikki keskittymiseen
Yleinen olettamus tuntuu olevan, että klassinen musiikki on parhaiten keskittymistä tukeva vaihtoehto. Se, minkälainen musiikki sopii parhaiten keskittymään, on kuitenkin täysin kuuntelijasta riippuva asia. Hyvä musiikki on hyvin pitkälti mielipide ja makuasia. Persoonamme sekä mieltymyksemme vaikuttavat siihen, millaisesta musiikista nautimme. Ei ole suinkaan niin, että rauhallinen genre, kuten klassinen musiikki, on automaattisesti paremmin keskittymistä tukevaa musiikkia. Joku saattaa olla sitä mieltä, että parhaiten keskittymistä tukee nopeatempoinen elektroninen musiikki. Vain ja ainoastaan kokeilemalla on mahdollista selvittää, minkälainen vaihtoehto tukee omaa keskittymistä parhaiten.
Jos jotain yleissääntöä keskittymistä edistävästä musiikista kuitenkin pitää sanoa, todennäköisimmin parasta musiikkia on kultaisen keskitien musiikki. Tasatahtinen, yllätyksetön tempo saattaa olla liian tylsää ja nopeatahtinen, kun taas kiihdyttävä musiikki voi olla keskittymistä vaativaan tilanteeseen todella intensiivistä. Myös musiikin volyymi vaikuttaa keskittymiseen. Parhaiten tuntuu toimivan keskitempoinen melodia, joka sisältää sopivassa määrin vaihtelua ja toistuvuutta. Mutta kuten todettu, on hyvin yksilöllistä, minkä kukin kokee esimerkiksi rauhalliseksi tai nopeaksi.
Tutkimuksissa on myös todettu, että musiikki voi auttaa esimerkiksi keskittymisongelmista kärsiviä lapsia keskittymään paremmin. Musiikin merkityksestä keskittymiseen etenkin ADHD- ja ADD-piirteitä omaavilla lapsilla on saatu positiivisia tuloksia. Tutkimuksessa liikkuva kuva todettiin keskittymistä heikentäväksi, kun taas tasatempoinen musiikki paransi keskittymistä.
Millainen työ, sellainen musiikki?
Myös se, minkälaista keskittymistä työskentely vaatii, vaikuttaa luonnollisesti siihen, minkälainen musiikki koetaan keskittymistä tukevaksi. Sen takia samallakin henkilöllä saattaa erilainen musiikki toimia eri tilanteissa. Erilainen tekeminenkin, kuten opiskelu, tiedon etsintä tai työn tekeminen, voi vaatia hyvin erilaista keskittymistä. Ohjelmointikoodia kirjoittavan työskentely ongelmanratkaisuineen esimerkiksi eroaa hyvin paljon kirjailijan luovasta tekstin kirjoittamisesta. Samakin ihminen voi kokea musiikin keskittymistä parantavana jotakin tiettyä tehtävää tehdessään, kun taas toisessa yhteydessä taustaääni sen sijaan saattaa haitata keskittymistä ja työstä suoriutumista.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikki lisää tuottavuutta etenkin toistuvien tehtävien parissa työskennellessä. Hyvä kappale saattaa mielialan nostamisen kautta auttaa suoriutumaan rutiininomaisesta tehtävästi tuotteliaammin ja voi nostaa suorituksen uudelle tasolle. Tämä voi olla selitys sille, minkä takia manuaalista työtä tehtävissä tehtaissa on lähes aina radio päällä taustalla.